Pinnapazzu

Kirjoittanut Samuli Rautavirta.
Viime perjantaina 4.5. menimme pienellä joukolla Mikkelin Rossoon syömään. Kyseessä oli palkka suorittamastamme keikasta Kenkäverossa ja tässä tapauksessa ystävämme Outi toimi maksumiesnaisena. Menimme paikalle esiintyjäporukalla ja bassosektio, minä ja Koikka, nautiskelimme puoliksi ison kinkku-ananas-aurajuusto-pannupizzan. Jälkiruuaksi nautin Caramello-nimisen hässäkän, joka sisälsi vanilja- ja Daim-jäätelöä, kinuskikastiketta, kermavaahtoa, keksinmurusia ja melonia. Ja että annoksella oli kokoa ja näköä.. Siis ruoka oli hyvää, mutta sitä oli riittävästi. Itse olin viimeksi käynyt syömässä tässä ravintolassa muutama vuosi sitten, joten ainoa muistikuvani viime käynnistä oli, että kinkku-ananas-pannupizza oli hyvää. Muistikuvaan kannatti siis luottaa.

Urbaanilegendan mukaan Rosson palvelu ei ole aina ollut lähellä edes keskitasoa, mutta tällä kertaa palvelu toimi. Asiakkaat otettiin huomioon ja ruokaa ei tarvinnut odotella kohtuuttoman pitkään. Tarjoilijatar osasi myös soveltaa ruokalistaa ehdottamalla Mokkasiini-jälkiruokiin tavallista kahvia espresson tilalle, kun heidän kahvikoneensa oli kuulemma särki. Eipä paikalla ollut porukkaakaan juuri nimeksikään, joten henkilökunnalla ei näyttänyt olevan kiirettä.

Palkanmaksu saatiin suoritettua eli vatsat täynnä hyvillä mielin poistuimme ravintolasta. Mutta aivan varmasti tulen olemaan selkä, kuten Arska totesi Terminaattori-elokuvassa.


4 kommenttia artikkeliin “Pinnapazzu”

  1. Kämppi Sanoo:

    kiinnosti

  2. Samuli Rautavirta Sanoo:

    Jos olisit nähnyt kyseiset sapuskat silmiesi edessä niin luultavasti sinuakin kiinnostaisi.

  3. maiju Sanoo:

    Oli kyl hyvät sapuskat siel... mm-mm-m.. :P

  4. outi Sanoo:

    känppi on vaan kateellinen....;)

Jätä kommentti