Seppälän joulun tv-mainoskamppanjassa lauletaan rucky rucky christmas♪. Mikäpä siinä, varmasti jää päähän soimaan kaikille. Minä jäin katsomaan, kun kampanjan logossa oli kirjoitettu jotain japaniksi. Siristin silmiäni ja yritin saada selville mitä siinä lukee:

Ehkä チソズノ-チソズノ?  Aakkosilla kirjoitettuna siis chisozuno-chisozuno?

Mutta sehän on silkkaa siansaksaa. Jäin ymmälleni, mainos ehti loppua. Olin toivonut että siinä olisi lukenut jotain aivan sopimatonta japaniksi. Jos joku huolimaton mainostoimisto olisi sen piirtänyt.

Mutta ei. Arvatkaa kuka oli tollo. Kun näin mainoksen toiseen kertaan, ymmärsin mitä te olette kaikki varmaan jo tajunneet:

Nehän onkin ihan aakkosia! Aakkosia japanilaisten merkkien vaatteissa. (aakkosia kanojen vaatteissa?)

Tästä pääsen päivän aiheeseen

Muka-ulkomaalaiset fontit

Seppälän muka-katakanafontti on hyvä. Se näyttää nopeasti vilkaistuna aivan esikuvaltaan, mutta kunhan tajusin ajatella sitä aakkosina, se on myös helppo lukea. Nämä veijarit mitä Seppälän kampanjassa myös kuikuilee siellä täällä eivät puolestaan ole mitään kieltä: (more…)

Kirjoittelin ratoksenne tekstit toiseenkin muumijaksoon. Tällä kertaa Pikku-Myyllä on syntymäpäivät, mutta kukaan ei näytä muistavan sitä. Lopulta epätoivoisena Myy järjestää juhlat kahdestaan Haisulin kanssa. Käy ilmi, että hän käytti juhlaruuissa karvankasvulääkettä ja Myy näkee unta, jossa hän on karvainen sarvipäähirviö ja kaikki nauravat hänelle. Sitten hän muuttuu oikeasti hirviöksi. Vai muuttuuko?

Tarinalla on onnellinen loppu, jossa ystävykset viettävät Myyn juhlia, onneksi ilman Haisulia.

Osa yksi

Osa kaksi

Osa kolme (se sensuroinnin arvoinen kohtaus on täällä)

Vielä on jäljellä yksi sensuroitu jakso, jonka tekstitän ennen pitkää. Tässä esimakua: Haisuli potkaisee Hemulia ilman mitään syytä heti ensimmäisessä kohtauksessa:

Ps. tässä tekstitykset omassa tiedostossaan, olkaa hyvät.

Pss. Kolmas sensuroitu muumi on nyt täällä. Ja aikaisempi täällä.

Ppss. videot on poistettu youtubesta. Mutta näet ne ainakin toistaiseksi kaikki yhdessä tässä postissa. Sori kun menee monimutkaiseksi.

Pikkutunneilla.comia lukee päivittäin valtava määrä ihmisiä. Mutta keitä he ovat? Miltä he näyttävät? Mitkä ovat lukijoiden syömätottumukset? Mistä he tulevat?

Tässä kuva eräästä lukijasta: (vaati kameran)

Eniten lukijoita on pääkaupunkiseudulta, noin 30 prosenttia. Kakkoseksi tulee kotikaupunkini Mikkeli kymmenellä prosentilla. Kolmosena on Joensuu, josta tulee jopa kuusi prosenttia. Nämä kolme näkyy muita suurempi palloina kartassa:

Joensuu on yllätys. Kuka on mainostanut Pikkutunteja siellä tänä syksynä? Katsokaa: Joensuun kävijämäärän kasvu viimeisen vuoden aikana:

Viimeaikaisten kehitysten lukijarakenteessa johdosta Pikkutunneilla.com ottaa sisältöönsä enemmän Joensuu-aiheista materiaalia lähiaikoina.

Viime kuussa pyysin kaikkia salaisia agentteja ilmoittautumaan. Vakoojia oli yhteensä 165 henkilöä seitsemästätoista eri kaupungista:

Kannattaa olla varuillaan.

Eniten kommentteja tulee Mikkelistä, jaetulla toisella sijalla Rovaniemi ja Helsinki-Vantaa-Espoo-kombo. Joensuulaiset: alkakaa tekin kirjoittamaan enemmän! :)

Agentit kirjoittivat kaikki salanimillä:

Sitten vielä katsaus google-hakuihin, joilla kävijät löysivät sivulle. Opastan myös näillä yleisimmillä hakusanoilla etsivät oikeaan osoitteeseen.

Eniten haetut hakusanat, jotka johtavat Pikkutunneilla.comiin

1. Pikkutunneilla — 22,40% — Olet löytänyt etsimäsi. Tämä on Pikkutunneilla.com. Tervetuloa.
2. päivänavaus — 8,07% — Täältä löytyy muutama nauhoite aamunavauksista. Tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä.
3. pikkutunneilla.com — 6,82% — Se on internet-osoite. Voit kirjoittaa sen suoraan osoiteriville. Siihen kohtaa mihin kirjoitit “google.com”.
4. harald hirmuinen — 3,62% — Harald Hirmuinen -sarjakuvia voi ostaa hyvin varustetuista tavarataloista ja kirjakaupoista. Sitä julkaistaa myös ajoittain eri sanomalehtien sarjakuvasivuilla.
5. www.pikkutunneilla.com — Ks. kohta 3.
6. elämänviisauksia — Etsimäsi on täällä.
7. viikinki lotto — Viking Lotto on pohjoismaiden ja Viron yhteinen arpapeli. Ensi viikon Viking Loton oikea rivi on .
8. paitoja — Pikkutunneilla myytiin muutama vuosi sitten pieni erä t-paitoja. (On huhuja, että uusi paita on suunnitteilla. Odottakaa vielä tovi)
9. mulletoi — Samuli kirjoitteli Mulletoi.com-verkkokaupasta ostamistaan leluista täällä.
10. akaki kuumeri — Se olen minä. Hauska tutustua.
11. nimipalvelu — Etsitkö Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua? Kokeilkaapa hakea, kuinka monta kaimaa minulla on.
12. porsaanreikä — Siitä on kuva täällä.
13. klara vappen tarkoittaa — Näin ruotsiksi toivotetaan hyvää vappua. Se on myös tanskaa, ja tarkoittaa selvää asetta.

Kuka sinä olet? Mistä olet kotoisin? Mitä haet Googlella? Mitkä ovat ruokailutottumuksesi? Esitelkää itsenne kommentilaatikossa.

Minä olen katsonut Muumilaakson tarinoita koko lapsuuteni niin monta kertaa, että osaan kaikki repliikit ulkoa.

Kaikille näin ajatteleville tuon Suomessa julkaisematonta, sensuroitua muumimateriaalia! Sarjan 104 jaksosta kolme on todettu liian hurjiksi Suomen televisioon. Sain varsin hämärissä olosuhteissa käsiini nämä kolme jaksoa.

En ole ennen teksittänyt mitään, mutta kokeilinpa kääntää yhden näistä jaksoista suomeksi. Sen nimi on Taistelu merirosvoa vastaan ja siinä Muumilaaksoon ilmaantuu merirosvoja, joista yksi ottaa Niiskuneidin panttivangikseen. Eristämäni videopätkä sisältää kaikki sensuroinnin veroiset kohtaukset. Toivottavasti nautitte:

Merirosvo uhkaa Niiskuneitiä puukolla:

Muumilaaksolaiset polttavat piippua:

Niille, joilla on tämä omalla tietsikallaan lähtee tästä tekstitykset ladattavaksi: tanoshii_muumin_ikka_12__20_5bmuumin_kaizoku_to_tatakau_5d.srt Copyright on Akaki Kuumeri. Olkaa hyvät.

Ps. Käänsin myös kaksi muuta jaksoa. Tässä ja tässä.

Pps. Video poistettiin Youtubesta. Voit kuitenkin nähdä sen täällä.

Mikkelissä on paraikaa menossa jännittävä Agenttiseikkailu.

Agenttiseikkailu on nyt käynnissä kolmatta kertaa. Peliin on ilmoittautunut 44 agenttia. Jokainen pelaaja saa salaisessa kirjekuoressa erään vasta-agentin valokuvan ja nimen ja ottaa tehtäväkseen lähteä salamurhaamaan tämä henkilö. Samalla pelaajat myös tietävät olevansa jonkun toisen agentin kohde. Kohteensa löydettyään agentti likvidoi toisen siististi vesipyssyllä. Kuollut pelaaja antaa oman kohteensa tiedot ja valokuvan eteenpäin hänet voittaneelle ja näin peli jatkuu.

Pelaajat eivät yleensä tunne toisiaan, eivätkä voi mitenkään tietää kuka on pelissä ja kuka ei. Missään ei voi tuntea oloaan turvalliseksi, vaara voi vaania jokaisen kadunkulman takana tai vaikka takapihalla. Koskaan ei myöskään tiedä milloin etsimänsä vasta-agentti saattaa kävellä vastaan. Hermojaraapivaa piinaa ja väijyskelyä kestää kolme viikkoa, minkä jälkeen eniten päänahkoja kerännyt pelaaja ja pisimpään elossa selvinnyt agentti palkitaan rahapalkinnoin.

Aikaisemmista kerroista poiketen tänä vuonna jo eliminoidut pelaajat saavat mahdollisuuden palata peliin. Laiskasti pelanneiden tai sääntöjä rikkovien agenttien perään nimittäin värvätään pelistä pudonneiden joukosta erityisiä palkkamurhaajia, jotka pääsevät takaisin peliin, jos onnistuvat hoitamaan rangaistuksen saaneen pelaajan pois päiviltä.

Sateisesta, koleasta ilmasta huolimatta luodit ovat sinkoilleen ja kynnet kylmeneet. Peli ei ole pyörinyt kirjoitushetkellä edes kokonaista viikkoa ja jo 19 epäonnekasta vakoojaa on siirtynyt autuampien salaisten organisaatioiden palvelukseen.

Pikkutunneilla.com osallistui toimintaan keskiviikkona jakamalla pelaajille salaista tietoa. Jottei vakoojan elämä kävisi liian leppoisaksi, pelaajille, näet sen, annetaan aika ajoin ratkaistavaksi koko kaupungin alan kattavia vihjeketjuja. Yksi vihjejahdin useista vihjeistä oli piilotettu aivan kaikkien silmien eteen Pikkutunneilla.comin etusivulle. Keskiviikkona kello 16 - 19 tämän viikon sarjakuvan tilalla komeili tälläinen vihje:

Vaikka etenemisohjeet olivat näkyvillä heti etusivulla, sivuston hakukoneen lokitiedoista löytyy erikoista dataa:

Kysymys kuuluukin: oletko sinä salainen agentti?

Tämänkin sain halvalla Japanista kun ostin. Pienenpieni radio-ohjattu lentokone! Se on punainen ja siinä on kaksi siipeä. Tälläistä olen tahtonut jo pienestä lapsesta lähtien! Veljelleni ostin pienen helikopterin.

Tässä videota lentokoneen yhdeltä ensimmäisistä lennoista:

Lasku taisi valitettavasti jäädä hieman kuva-alueen ulkopuolelle. Kerrotaanko että se onnistui erittäin hyvin ja oli pehmeä ja tasainen.

Sillä välin kun Suomessa nauretaan Hulluille ninjoille ja Reiälle seinässä, Japanin videosivustoilla on uusi ilmiö.

Otetaan rakastetun iskelmälaulajan Dannyn ja Suomen kauniimmaksikin palkitun Armi Aavikon musiikkivideo I Want to Love You Tender — joka on jo pidemmänkin aikaa tullut tunnetuksi maailman huonoinpana musiikkivideona — ja leikellään ja liimataan se omaan mielikappaleeseen koreografiaksi. Videon otsikoksi “maailman tyylittömin versio kappaleesta x” ja olet mukana japanilaista internetilmiötä. (more…)

Sain tiedon työstä Mikkelin työvoimatoimiston nettisivuilta ja kävin täyttämässä paperihakemuksen paikan päällä. Kolme ja puoli kuukautta kestävä työsuhteeni Mölnlyckellä Mikkelin tehtaalla on päättynyt. Tällä hetkellä työskentelen samassa paikassa jatkosopimuksen alla tiimiohjaajan ehdotuksesta. Tämänhetkinen työsuhteeni kestää lokakuun puoliväliin asti, minkä jälkeen aloitan siviilipalveluksen.

 Mölnlyckellä, tai tuttavallisemmin (”mikkeliläisittäin”) Mölkkärillä, olen siis toiminut toukokuun 12. päivästä asti käsinpakkaajana. Kuten arvata saattaa, pakkaan käsin erikokoisia mm. leikkaussaleissa käytettäviä laastareita. Eniten pakkaamani laastereiden halkaisijat vaihtelevat 10 senttimetristä 15 senttimetriin asti. Ironista on, että itse pakkauspuuhissa sormiin tulee usein haavoja. Työ on ollut alusta asti kolmivuorotyötä eli olen tehnyt toistuvasti viikon yövuoroa (klo 22-06), iltavuoroa (14-22) ja aamuvuoroa (06-14).

Tässä plussia ja miinuksia kyseisestä hommasta kesätyön kannalta: (more…)

Minulla on kamala salaisuus paljastettavana: en osaa kuukausien nimiä.

Suomeksi osaan muutamat tärkeimmät kuten joulukuun, jonka nimeämiselle on selkeä syy, ja tammikuun koska se on ensimmäinen. A priori muistuu myös oman syntymäpäivän kuukausi lokakuu. Muut kuukaudet: mysteeri!

Uskaltaako kukaan muu tunnustaa?

Englanniksi muistan hieman enemmän, mutta sekoitan syksyn tienoon kuukaudet liian usein. Ruotsin ja ranskan kuukaudennimet olen opiskellut mutta autuaasti unhoittanut.

Mutta minulla onkin ehdotus! Mitä jos otettaisiin mallia japanin kielestä, jossa kuukausien nimistä on ja aikoja sitten luovuttu ja kutsutaan kuukausia numeroilla. Tammikuu on numero yksi ja sana kuu, kas näin: １月. Lokakuusta tulee 10-kuu ja joulukuusta 12-kuu.

Minun ehdotuksessa otettaisiin siis vauhtia puhekielen nopeasti numeroita lueteltaessa käyttävistä numerosanoista. Yy, kaa, koo, nee ja vii. “Kyykuu” on johdettu useampien kymmenien tapauksessa käytettävästä laskutavasta “kaakyy, kookyy, neekyy, viikyy”. Se voisi olla myös kytkyy tai kymkyy. Kirjoittaessa päivämääriä numeroilla, voitaisiin merkitä numeron perään kirjain Q. Esimerkiksi 26. 10Q olisi “kahdeskymmeneskuudes kyykuuta”. Q helpottaisi erottamaan kumpi numeroista on päivämäärä ja kumpi kuukausi, sekä ihan suorana ääntämisapuna, sillä se tulee sekä merkinnässä että ääntämisessä numeron jälkeen.

Kuukausi sitten tiivistin Pikkutunneilla-sarjakuvan itse parhaiksi päättämäni palat yhdeksään sivuun. Osallistuin näillä myös Kemin sarjakuvakilpailuun ja ne menevät myös portfoliooni.

Nämä jaksot ovat siis vanhan kierrätystä ja vitsit vanhoja, mutta määrä korvaa laadun. Tällä viikolla tulee siis joka päivä yksi jakso! Ja vielä ensi viikon puolellekin jatkuu!

Aloin tänään käyttämään Twitteriä. En oikeastaan tiedä mitä minä sillä teen, mutta ajattelin kokeilla, miten se toimii minulla.

Niille jotka eivät tiedä, mistä minä puhun, niin Twitter on internetsivusto, johon rekisteröidyttyään voi kirjoitteilla lyhyitä (max 140 merkkiä) viestejä. Siinä on myös seuraajasysteemi, jolla voit saada ystäviesi taikka muiden kiinnostavien ihmisten viestit näkymään omalla etusivullasi, voit myös suunnata viestejä näille henkilöille ja vaikka vaihtaa kuulumisia. Sitä on vaikea selittää, mutta kun sen näkee, niin järjestelmän tajuaa helposti.

Minä tulen todennäköisesti kirjoittamaan tuonne ainakin satunnaisia ajatuksia jotka ehkä joskus kehkeytyvät blogiposteiksikin. Aiheita kun kuitenkin on useinkin, mutta laiskuus iskee vastaan. 140 merkkiä jaksaa kirjoittaa aina ja jos tuntuu, että se ei millään riitä, niin voin aina sitten tehdä aiheesta täyden kirjoituksen tänne.

Jos kukaan lukioista käyttää tätä internetpalvelua niin minut löytää sieltä nimimerkin Apusp takaa.

Ja tämän pelottavasta puolesta kertoi osuvasti Penny Arcade.

Täällä ei olla aina aivan varmoja ovatko esimerkiksi hissit japanilainen keksintö ja onko niitä ulkomailla ollenkaan. Hissit ovat kyllä asiaa miettien niin käytännöllinen ja laiska laite että ne voisivatkin olla japanilainen omituisuus. Videopeleistä sitten ollaan täällä sataprosenttisen varmoja että ne ovat vain japanilaisten oma juttu eikä Nintendoa ole muualla.

Sitten on asioita, joita ei todella ole muissa maissa, ja näitä japanilaiset itse olettavat olevan kaikkialla.

Tässä kahvihyytelöä!  Näyttääkö herkulliselta? Täällä kuvitellaan että te suomalaiset kaikki syötte tätä ihan aina.

Ja sitten ontologinen ongelma tälle päivälle: minä tosiaan nautin purkillisen tänään. Se oli aika makeaa ja vaikka maku oli selvästi kahvia, hyytelömäinen koostumus muutti makua mystisesti. Saatin sen suuhun lusikalla, mutta en pureskellut. Kahvi on juoma. Joinko minä vai söinkö? Help!

Japanilaiset tykkää kirjoittaa tosi paljon pieneen tilaan.

Vertaa japanilaista ja suomalaista Valion maitopurkkia. Lisäsin tekstityksen niille jotka eivät osaa lukea japania:

Ei tietoakaan tyhjästä pinnasta tai turhista jokeen hyppivistä lehmistä. Huomatkaa kuinka maidon tuotenimi on siis HTST72, eli lyhenne englannin sanoista ”high temperature / short time” plus lämpötila 72°C. Tykkään kyllä itse enemmän japanilaisesta purkista. Siinä on jotain samaa futuristista kuin Tokion kaupungin lipussa:

Tokion lippu.

Tuleeko kenellekään muulle mieleen pleikkarin Megaman Legends?

Ps. maistuisiko maitolimsa?

 Viimeistään maaliskuun lopulla kokivat helpotuksen tuhannet abiturientit, joiden kirjoitusurakka oli vihdoin ohi. Poikkeuksena ne, joiden läpipääsy yhdessä tai useammassa pakollisessa aineessa on aivan hilkulla tai jotka valmistautuvat jatko-opiskelupaikan pääsykokeisiin. Jostain syystä kaikki keväällä kirjoittamani aineet ovat viimevuotisiin pisterajoihin nähden aivan kahden arvosanan rajoilla. (more…)

Tokio on maailman suurin yhtenäinen kaupunkialue. Siellä asuu älytön määrä ihmisiä! Näin ollen tuumailin että siellä on käytävä:

(more…)

Japanilaisissa autoissa on melkein jokaisessa pieni näyttö josta näkee kartan ja ajo-ohjeita. Tarpeen vatiessa myös telkkarin ja DVD:nkin sillä voi katsoa.Autossa on myös GPS-paikannin joten ei tarvitse aivan itse maamerkkejä tähystellä, se tietää automaattisesti missä ollaan. Mutta tästäkin huolimatta jossain autotehtaassa on palkoilla hahmo joka piirtää maamerkkejä digitaaliseen muotoon pikseli kerrallaan! Katsokaa tätä:

Ja tästä tämä henkilö on ottanut mallia:

Tämä kartta on pohjoisesta Sapporon pikkukaupungista, ja jo sekin vilisee erilaisia rakennuksia tyyliteltynä vanhan videopelin näköiseksi. Kuka näitä oikein piirtää? Jos joku lukijoista on töissä Toyotalla ja taiteilee Paintilla pieniä kuvia tärkeistä rakennuksista, kertokaa kommenteissa, pliis.

Kiinalaisia merkkejä on tuhansia, mutta niiden oppimista helpottaa kun jakaa ne järkeviin ryhmiin. Tässä olen jakanut merkit niihin, jotka eivät muistuta kasvoja ja niihin jotka muistuttavat kasvoja:

Kyselin hieman, ja ilmeisesti japanilaiset henkilöt eivät itse juurikaan tiedosta näyttääkö merkki kasvolta vai ei, mutta pienen vaihto-oppilasryhmän kanssa kilpailimme kuka keksii eniten kasvolta näyttävän merkin. Voittavaksi merkiksi selvisi tämä “pientä” tai “vähää” tarkoittava symboli oikealla →

Jos täällä on joku jonka mielestä tässä merkissä ei näy tyytyväisenä myhäilevä naama, nostakoon kätensä nyt! Ja sitten laskekoon sen alas ja kirjoittakoon kommentin.

Parasta on se että kun tälle viikarille piirtää vielä silinterihatun tapaisen päähän, vaihtuu merkitys kävelemiseksi. Kyllä kelpaa hymyillä, herra Sukoshi, kun on hattu ja kaikki ja kävelykin maittaa:

Hyviksi perintöprinsessoiksi tälle naamalle selvisivät nämä erilaisia merkityksiä sisältävät symbolit (joista yksikään ei ironisesti tarkoita naamaa):